Siivistä ja laulutrilogioista

Olen kirjoittanut elämäni aikana kaksi laulutrilogiaa, joista kumpikaan ei ole onnistunut mahtumaan yhden bändin tuotantoon. Ensimmäinen sisältää kappaleet Hyvä sydän, Vaikeinta ja Hiljaisuus. Kutsun sitä (yllättäen!) Hyvä sydän -trilogiaksi. Se on selkeä, sävellyksellisesti yhtenäinen kokonaisuus (jokaisessa näistä kertosäkeen melodia on sama), mutta trilogian kaksi ensimmäistä osaa julkaistiin soolo-omakustanteeni aloitus- ja päätösraitoina, kun taas kolmas osa tipahti pois Vamman toiselta levyltä Älä anna periksi järjelle. Alkuperäistä Hyvä sydän -kappalettakin tehtiin ensin Vammalle, mutta Aku ei pitänyt siitä. 

Hyvä sydän -trilogia (vuodelta 2009):

"Mutta ethän sä voi sille mitään
Sä näät vain sen, mikä näkyy tänään
Sulla on hyvä sydän, mut aivosi sumentaa sen järjen
niin ettet nää"

"Mutta ethän sä voi sille mitään
sä näät vain sen mikä näkyy tänään
vaik oiskin hyvä sydän,
vaik tarkottaisit hyvää, vaik haluisit mun onnee
sun on aina tehtävä mikä on oikein
ei mitä sydän määrää"

"Mut enhän mä voi sille mitään
että en nää mikä tulee pysymään
on vain tää hyvä sydän
ja aivot jotka haluu tehdä oikein
mutta ei nää" 

Sen toisen trilogian biisit taas ovat sävellyksinä äärimmäisen kaukana toisistaan, mutta sanat kertovat samaa (minulle hyvin henkilökohtaista) tarinaa, ja niissä kaikissa käytetään samaa kummallista metaforaa. Kutsun sitä Siipitrilogiaksi. 

Sen tunnetuin osa on tietenkin Sallan ja Miron matka maailman ympäri -yhtyeen ensisingle Älä tartu mun siipiini, joka aloittaa tarinan päähenkilön (joka, mielenkiintoista kyllä, en ole minä!) näkökulmasta, selvästi ihmissuhteen lopussa. Kolmas osa on tietenkin reilu puoli vuotta myöhemmin kirjoitettu saman yhtyeen kappale Leikitään, jonka siipiviittauksen useimmat ovatkin huomanneet, mutta jossa ei enää lauleta samalle ihmiselle.

Aukon täytttävä tuntemattomampi keskiosa kirjoitettiin pian Älä tartun jälkeen. Se ei sopinut samalle bändille, enkä yrittänytkään sitä siihen muottiin tunkea. 

Kappaleessa tarinan sivuhenkilö puhuu päähenkilölle ennustaen vaikeuksia heidän suhteelleen, jota ei vielä ole olemassa. Sen nimi on Kaikki mitä sanot, ja esitin sen itse. 

Leikitään-kappaleessa äänessä ovat molemmat aiempien kappaleiden kertojat sekaisin, käsittelemässä mainittua suhdetta ja sen ongelmia. 

Siipitrilogia (2011-2012):

"Et saa minua kiinni,

älä tartu mun siipiini!"

 

"Siipesi on ommeltu kiinni,

höyhenet kärventyy hiljalleen" 

"Minä painan ehkä kaksi kertaa

sen määrän mitä minun siivet jaksaa kantaa"